
Silmätarkastuksen kulku jännittää usein etukäteen, varsinkin jos edellisestä käynnistä on kulunut vuosia tai ensimmäinen aika on varattu uuden oireen vuoksi. Tämä artikkeli kertoo, mitä silmälääkärin vastaanotolla tehdään vaihe vaiheelta, kauanko käynti kestää ja miten siihen kannattaa valmistautua. Kun tietää tutkimusten järjestyksen ja tarkoituksen, käynnistä saa enemmän irti ja omat kysymykset osaa esittää oikeaan aikaan.
Silmälääkäri eli oftalmologi on Valviran laillistama silmätautien erikoislääkäri, joka on suorittanut lääketieteen tutkinnon jälkeen noin kuuden vuoden erikoistumiskoulutuksen. Optikko tekee näöntarkastuksia ja määrää silmälaseja, mutta silmäsairauksien diagnosointi ja hoito kuuluvat silmälääkärille. Siksi silmälääkärin tarkastus on laajempi kuin pelkkä lasien mittaus.
Ennen tutkimuksia: esitiedot ja oireiden kartoitus
Ammattilainen aloittaa aina kysymällä. Esitietoihin kuuluvat nykyiset oireet, aiemmat silmäsairaudet ja -leikkaukset, yleissairaudet kuten diabetes ja verenpainetauti, käytössä olevat lääkkeet sekä suvussa esiintyvät silmäsairaudet. Esimerkiksi glaukooma lähisukulaisella nostaa omaa riskiä selvästi.
Moni unohtaa mainita lääkkeet, joilla ei tunnu olevan mitään tekemistä silmien kanssa. Kortisonivalmisteet voivat nostaa silmänpainetta ja edistää kaihin syntyä, ja hydroksiklorokiini vaatii säännöllistä silmänpohjan seurantaa. Lääkelista kannattaa ottaa mukaan paperilla tai puhelimessa.
Näöntarkkuus ja taittovirheen mittaus
Seuraavaksi mitataan näöntarkkuus kummastakin silmästä erikseen, ensin ilman laseja ja sitten omilla laseilla. Taululta luetaan kirjaimia tai merkkejä pienenevässä koossa, ja tulos kirjataan desimaalilukuna, jossa 1,0 vastaa normaalia näöntarkkuutta. Myös lähinäkö tarkistetaan, mikä on olennaista ikänäön eli presbyopian arvioinnissa 45 ikävuoden jälkeen.
Taittovirhe mitataan usein ensin automaattisella refraktometrilla, joka antaa suuntaa antavan arvion likinäköisyydestä (myopia), kaukonäköisyydestä (hyperopia) ja astigmatismista. Tarkka arvo haetaan subjektiivisesti linssejä vaihtamalla: ”kumpi on selvempi, ykkönen vai kakkonen?” Jos et ole varma, sano se ääneen. Arvaaminen johtaa helposti epätarkkaan lasimääräykseen.
Silmänpaineen mittaus ja sen eri menetelmät
Silmänpainemittaus eli tonometria on keskeinen osa tarkastusta, koska glaukooma etenee alkuvaiheessa täysin oireettomasti. Tavallinen silmänpaine on noin 10-21 mmHg. Vastaanotolla käytetään joko ilmapuhallukseen perustuvaa mittaria, kevyesti sarveiskalvoon koskettavaa iCare-tyyppistä mittaria tai Goldmannin applanaatiotonometriaa, jossa silmään laitetaan ensin puudutus- ja väriainetippa. Menetelmien eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa silmänpaineen mittauksen menetelmistä.
Yksittäinen mittaustulos ei ratkaise diagnoosia. Ohut sarveiskalvo voi saada paineen näyttämään todellista matalammalta ja paksu korkeammalta, ja glaukoomaa esiintyy myös normaalipaineisena. Siksi silmälääkäri arvioi painetta aina yhdessä näköhermon pään ulkonäön kanssa.
Mikroskooppitutkimus ja silmänpohjan tarkastus
Rakolamppu on silmälääkärin perustyökalu. Sen avulla tarkastellaan suurennettuna silmäluomia, sidekalvoa, sarveiskalvoa, etukammiota ja mykiötä. Tässä vaiheessa havaitaan esimerkiksi alkava kaihi eli katarakti, kuivan silmän merkit, sidekalvotulehdus ja uveitin aiheuttamat tulehdussolut etukammiossa.
Silmänpohjan tutkimista varten mustuaiset laajennetaan usein tipoilla. Laajeneminen kestää 15-30 minuuttia, ja sen jälkeen lääkäri näkee verkkokalvon, näköhermon pään, verisuonet ja tarkan näön alueen eli makulan. Näin löytyvät silmänpohjan rappeuma AMD, diabeettinen retinopatia sekä verkkokalvon reunaosien repeämät, joita ei laajentamattoman mustuaisen läpi aina näe.
Laajennustippojen vaikutus kestää yleensä 4-6 tuntia. Tänä aikana lähinäkö on sumea ja valo häikäisee, joten autolla ei pidä ajaa vastaanotolta kotiin. Aurinkolasit ja kyyti kannattaa järjestää etukäteen.
Lisätutkimukset tarpeen mukaan
Perustarkastuksen lisäksi lääkäri voi tehdä kuvantamistutkimuksia. OCT eli optinen koherenssitomografia ottaa verkkokalvosta ja näköhermosta kerroskuvan muutamassa sekunnissa ilman kosketusta. Se paljastaa makulan turvotuksen ja hermosäiekerroksen ohenemisen jo ennen kuin potilas huomaa muutosta näössään. Silmänpohjan valokuvaus maksaa yksityisellä tyypillisesti 50-100 €.
Glaukooman epäilyssä tehdään näkökenttätutkimus, jossa painetaan nappia aina kun näkökentän reunalla välähtää valopiste. Eri klinikoiden laitevalikoima vaihtelee, ja siitä voi lukea lisää artikkelista silmäklinikan varustelusta. Kaikkia tutkimuksia ei tehdä jokaiselle: terveen 35-vuotiaan rutiinitarkastus on suppeampi kuin 70-vuotiaan diabeetikon seurantakäynti.
Myytti: hyvä näkö tarkoittaa terveitä silmiä
Yleisin väärinkäsitys on, että silmätarkastusta ei tarvita, jos näkee hyvin. Glaukooma kaventaa näkökenttää reunoilta kohti keskustaa vuosien ajan, ja aivot paikkaavat puuttuvia alueita niin tehokkaasti, että näöntarkkuus voi olla 1,0 vielä pitkälle edenneessäkin taudissa. Suomessa yli 40-vuotiaista noin 2 % sairastaa glaukoomaa, ja huomattava osa tapauksista on diagnosoimatta.
Sama koskee diabeettista retinopatiaa. Silmänpohjan muutokset voivat olla merkittäviä ennen kuin ne vaikuttavat näkemiseen. Tästä syystä diabeetikoille suositellaan säännöllistä silmänpohjan kuvausta oireista riippumatta.
Yleisimmät virheet silmätarkastukseen mentäessä
Muutama toistuva virhe heikentää käynnin hyötyä:
Omat lasit ja piilolinssit jäävät kotiin. Lääkäri haluaa nähdä nykyisten lasien vahvuudet ja mitata näön niiden kanssa. Piilolinssien käyttäjän on usein syytä pitää linssit poissa sovitun ajan ennen taittovirhemittausta, joten käytäntö kannattaa tarkistaa ajanvarauksen yhteydessä.
Autolla ajetaan vastaanotolle. Jos mustuaiset laajennetaan, ajaminen kotiin ei ole turvallista.
Tärkein huoli jää sanomatta. Käynti kestää tavallisesti 30-60 minuuttia, mutta kysymykset kannattaa kirjoittaa ylös etukäteen, jotta ne eivät unohdu tutkimusten lomassa.
Hinta, kesto ja tarkastusväli
Yksityisellä silmälääkärillä perustutkimus maksaa tyypillisesti 100-180 €, ja lisätutkimukset kuten OCT tai näkökenttä laskutetaan usein erikseen. Terveystalolla, Mehiläisellä, Pihlajalinnalla ja Silmäasemalla ajan saa suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä ja Tampereella yleensä muutamassa päivässä, Pohjois-Suomessa joskus pidemmällä viiveellä. Kelan korvausten ehdot ovat muuttuneet viime vuosina useaan kertaan, joten ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa ennen käyntiä.
Oireeton aikuinen hyötyy tarkastuksesta 2-3 vuoden välein ja yli 60-vuotias vuosittain. Riskiryhmiin kuuluvien tiheydestä kerrotaan artikkelissa silmätarkastuksen sopivasta välistä. Poikkeus on selvä: uusi oire ei odota seuraavaa rutiinikäyntiä.
Äkillinen näönmenetys, uudet valonvälähdykset tai mustat läiskät näkökentässä, voimakas silmäkipu sekä punoitus yhdessä kivun kanssa vaativat hakeutumista heti silmälääkärin päivystykseen tai sairaalan päivystykseen. Kemiallisissa roiskeissa silmään, palovammoissa ja tapaturmaisissa silmävammoissa soita hätänumeroon 112 ja huuhtele silmää runsaalla vedellä.
UKK
Sattuuko silmätarkastus?
Ei yleensä. Puudutustippa voi kirvellä hetken, ja ilmapuhallus säikäyttää, mutta tutkimukset eivät ole kivuliaita. Laajennustipat aiheuttavat lähinnä häikäisyä ja sumeaa lähinäköä muutaman tunnin ajan.
Kauanko silmälääkärin tarkastus kestää?
Perustarkastus kestää tavallisesti 30-60 minuuttia. Jos mustuaiset laajennetaan tai tehdään OCT- tai näkökenttätutkimus, käyntiin kannattaa varata 1-1,5 tuntia.
Riittääkö optikon näöntarkastus silmälääkärin tarkastuksen sijaan?
Optikko mittaa taittovirheen ja määrää silmälasit tai piilolinssit, mutta ei diagnosoi eikä hoida silmäsairauksia. Jos sinulla on oireita, silmäsairauksia suvussa, diabetes tai olet yli 60-vuotias, silmälääkärin tarkastus on perusteltu.
Yhteenveto: näin saat käynnistä eniten irti
Silmätarkastus etenee yleensä samassa järjestyksessä: esitiedot, näöntarkkuus ja taittovirhe, silmänpaine, rakolamppututkimus ja silmänpohjan tarkastus sekä tarvittaessa kuvantaminen. Ota mukaan lasit, lääkelista ja kirjalliset kysymykset, ja järjestä kotimatka ilman omaa autoa. Tämä artikkeli antaa yleistietoa. Omaan tilanteeseesi sopivat tutkimukset ja seurantavälin arvioi aina oma silmälääkärisi.