Laserleikkauksen riskit ja komplikaatiot kiinnostavat jokaista, joka harkitsee silmälasien tai piilolinssien vaihtamista refraktiiviseen kirurgiaan. Tämä artikkeli käy läpi, mitä laserleikkauksen riskit käytännössä tarkoittavat, kuinka yleisiä eri komplikaatiot ovat ja miten niiden todennäköisyyttä voi pienentää jo ennen leikkauspäätöstä. Tavoitteena on antaa rehellinen kuva ilman pelottelua ja ilman markkinointipuheita.
Laserleikkauksen riskit lyhyesti: mitä tilastot kertovat
Likinäköisyyden, kaukonäköisyyden ja astigmatismin laserhoidot ovat nykyään turvallisia ja hyvin tutkittuja toimenpiteitä. Silti jokainen leikkaus on puuttumista terveeseen sarveiskalvoon, eikä mikään menetelmä ole täysin riskitön.
Useimmat haittavaikutukset ovat ohimeneviä. Vakavat, näköä pysyvästi heikentävät komplikaatiot ovat harvinaisia, ja niiden esiintyvyys on alle 1 %. Harvinainen ei kuitenkaan tarkoita olematonta. Siksi leikkausta edeltävä huolellinen arvio on tärkeämpi kuin itse laserlaitteen merkki.
Yleisimmät haittavaikutukset leikkauksen jälkeen
Kuiva silmä on selvästi tavallisin haitta. Laser katkaisee sarveiskalvon hermosäikeitä, jolloin kyynelnesteen eritys ja räpyttelyrefleksi heikkenevät. Suurimmalla osalla oireet helpottavat 3-6 kuukaudessa, mutta osalla kuivuus jatkuu yli vuoden. Riski on suurin niillä, joilla silmät ovat olleet kuivat jo ennen leikkausta, esimerkiksi pitkään piilolinssejä käyttäneillä tai paljon näyttötyötä tekevillä.
Valorenkaat, häikäisy ja hämäränäön heikkeneminen näkyvät etenkin yöllä autoa ajaessa. Ne johtuvat usein siitä, että pupilli laajenee pimeässä hoidetun alueen reunan yli. Oireet vähenevät tyypillisesti ensimmäisten kuukausien aikana, mutta suurilla taittovirheillä ja isoilla pupilleilla ne voivat jäädä pysyviksi.
Ali- tai ylikorjaus tarkoittaa, että lopputulos jää tavoitteesta. Tällöin tarvitaan silmälaseja tai korjausleikkaus. Korjausleikkauksen tarve on muutamien prosenttien luokkaa, ja se on yleisempi suurissa miinuksissa ja astigmatismissa.
Harvinaiset mutta vakavat komplikaatiot
Keratoektasia on sarveiskalvon ohenemista ja pullistumista, joka heikentää näköä. Se kuuluu laserkirurgian vakavimpiin komplikaatioihin. Tärkein riskitekijä on jo ennen leikkausta piilevä keratokonus tai liian ohut sarveiskalvo. Juuri tämän vuoksi sarveiskalvon kartoitus ja paksuusmittaus tehdään esitutkimuksessa ennen laserleikkausta huolella.
Infektio eli sarveiskalvon tulehdus on harvinainen, mutta se voi arpeuttaa sarveiskalvoa, jos hoito viivästyy. PRK-leikkauksessa pintakerros poistetaan, joten riski on ensimmäisinä päivinä hieman suurempi kuin LASIK- tai SMILE-leikkauksessa.
LASIK-menetelmässä sarveiskalvoon leikataan femtolaserilla läppä. Siihen liittyvät omat riskinsä: läppä voi siirtyä iskusta vielä vuosia leikkauksen jälkeen, ja läpän alle voi kasvaa epiteelisoluja tai kehittyä tulehdusreaktio (DLK). PRK:ssa läppää ei ole, mutta paranemisvaiheessa voi syntyä sarveiskalvon samentumaa (haze). SMILE-menetelmässä, esimerkiksi Zeissin VisuMax-laitteella, tehdään vain 2-4 mm viilto. Sen jälkeen kuivan silmän oireet ovat usein lievempiä, mutta mahdollinen korjausleikkaus on teknisesti hankalampi. Menetelmien erot on käyty tarkemmin läpi artikkelissa laserleikkausmenetelmät LASIK, PRK ja SMILE.
Myytti: laserleikkauksen jälkeen laseja ei tarvita enää koskaan
Tämä on alan sitkein väärinkäsitys. Laser korjaa sarveiskalvon muodon, mutta mykiö vanhenee normaalisti. Ikänäkö eli presbyopia tulee noin 45 ikävuoden jälkeen, ja lukulasit tulevat tarpeeseen täysin onnistuneen leikkauksenkin jälkeen.
Tyypillinen tilanne on tämä: 42-vuotias likinäköinen leikkautetaan, ja kaukonäkö on erinomainen. Kolmen vuoden kuluttua lähityö vaatii lukulasit, vaikka ennen leikkausta hän luki kännykkää vaivatta lasit päästä ottamalla. Moni kokee tämän pettymyksenä, vaikka leikkauksessa ei ole mitään vikaa. Ammattilainen ottaa asian puheeksi jo ensikäynnillä. Monovisio, jossa toinen silmä jätetään hieman likinäköiseksi, on joillekin vaihtoehto, mutta se ei sovi kaikille.
Toinen myytti on, että laserleikkaus sokeuttaa helposti. Pysyvä vaikea näönmenetys on äärimmäisen harvinainen, kun potilas on valittu huolella ja jälkihoito hoidetaan asianmukaisesti.
Kenellä riskit ovat tavallista suuremmat
Kokenut silmätautien erikoislääkäri katsoo ensin, onko taittovirhe pysynyt vakaana vähintään 1-2 vuotta. Alle 20-vuotiaan myopia saattaa vielä edetä, ja silloin leikkaus on usein liian aikainen.
Riskiä lisäävät myös ohut tai epäsäännöllinen sarveiskalvo, keratokonus suvussa, hoitamaton kuiva silmä, autoimmuunisairaudet, huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes sekä raskaus ja imetys, joiden aikana taittovirhe voi vaihdella. Hyvin suurissa miinuksissa, noin yli -8 dioptriassa, linssiimplantti tai mykiönvaihto voi olla laseria turvallisempi ratkaisu. Tarkemmat edellytykset on koottu artikkeliin kenelle laserleikkaus soveltuu.
Yleisimmät virheet leikkausta harkittaessa
Näitä virheitä näkee vastaanotoilla toistuvasti:
Piilolinssitauon laiminlyönti. Linssit muuttavat sarveiskalvon muotoa. Pehmeät linssit jätetään tavallisesti pois noin 1-2 viikoksi ja kovat pidemmäksi aikaa ennen mittauksia. Muuten mittaukset voivat vääristyä ja lopputulos jäädä tavoitteesta.
Päätös pelkän hinnan perusteella. Hinnat Suomessa ovat tyypillisesti 1 500-2 500 € silmää kohden. Kela ei yleensä korvaa taittovirheen laserkorjausta. Kannattaa selvittää, sisältääkö hinta jälkitarkastukset ja mahdollisen korjausleikkauksen.
Jälkiohjeiden kevyt noudattaminen. Tippojen unohtaminen, silmien hierominen ja uiminen liian aikaisin ovat tavallisia syitä tulehduksiin ja läppäongelmiin.
Klinikoita on eri puolilla maata, esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Toimijoita ovat muun muassa Silmäasema, Terveystalo ja Mehiläinen. Olennaista on, että leikkaavalla lääkärillä on Valviran laillistus silmätautien erikoislääkärinä ja että esitutkimuksen tekee tai sen tulkitsee lääkäri. Optikko voi mitata taittovirheen, mutta leikkauskelpoisuuden ja silmäsairaudet arvioi silmälääkäri.
Milloin leikkauksen jälkeen on hakeuduttava heti hoitoon
Lievä hiertäminen, kyynelvuoto ja sumeus ensimmäisinä päivinä ovat normaaleja. PRK:n jälkeen kipu voi olla voimakasta 2-4 päivän ajan.
Jos kipu kuitenkin pahenee, silmä punoittaa selvästi, erite lisääntyy tai näkö heikkenee päivä päivältä, ota yhteys leikanneeseen klinikkaan samana päivänä. Virka-ajan ulkopuolella hakeudu silmäpäivystykseen tai sairaalan päivystykseen. Silmään kohdistuneessa tapaturmassa tai kemiallisessa roiskeessa soita hätänumeroon 112.
UKK: laserleikkauksen riskit
Kuinka yleinen korjausleikkauksen tarve on?
Korjausleikkausta tarvitsee muutama prosentti leikatuista. Todennäköisyys on suurempi suurissa taittovirheissä ja astigmatismissa. Korjaus tehdään yleensä aikaisintaan 3-6 kuukauden kuluttua, kun näkö on vakiintunut.
Voiko laserleikkauksen jälkeen tehdä myöhemmin kaihileikkauksen?
Voi. Aiempi laserleikkaus pitää kuitenkin kertoa kaihikirurgille, koska se vaikuttaa tekomykiön voimakkuuden laskemiseen. Alkuperäiset leikkausta edeltävät mittaustulokset kannattaa pyytää ja säilyttää.
Onko jokin menetelmä muita turvallisempi?
Kaikille sopivaa turvallisinta menetelmää ei ole. PRK sopii usein ohuille sarveiskalvoille ja kamppailulajien harrastajille, SMILE ja LASIK toipumiseltaan nopeammille ja vähemmän kivuliaille ratkaisuille. Menetelmän valitsee silmälääkäri yksilöllisten mittausten perusteella.
Riskien punnitseminen omalla kohdalla
Laserleikkauksen riskit ovat todellisia, mutta useimmiten hallittavissa. Suurin osa haitoista, kuten kuivuus ja valorenkaat, on ohimeneviä. Vakavimmat komplikaatiot liittyvät tyypillisesti siihen, että leikkaukseen soveltumaton silmä on leikattu.
Paras suoja on perusteellinen esitutkimus, realistiset odotukset esimerkiksi ikänäön suhteen ja jälkiohjeiden tarkka noudattaminen. Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei yksilöllinen hoitosuositus. Oman silmäsi riskit arvioi luotettavasti vain silmätautien erikoislääkäri tutkimuksen perusteella.