Äkillisesti näkökenttään ilmestyneet mustat pisteet tai valonvälähdykset silmäkulmassa voivat olla merkki verkkokalvon repeämästä. Verkkokalvon repeämä on kivuton, mutta hoitamattomana se voi johtaa verkkokalvon irtoamiseen ja pysyvään näönmenetykseen. Artikkeli on tarkoitettu sinulle, joka mietit, pitääkö uusi silmäoire tarkistaa tänään vai voiko se odottaa. Se auttaa myös tunnistamaan varoitusmerkit ennen kuin niitä tulee.
Mitä silmässä tapahtuu, kun verkkokalvo repeää
Verkkokalvo on silmän takaosaa verhoava ohut hermokudos, joka muuttaa valon näköaistimukseksi. Silmän sisällä on hyytelömäinen lasiainen. Ikääntyessä lasiainen muuttuu nestemäisemmäksi ja irtoaa verkkokalvon pinnasta. Tätä kutsutaan lasiaisirtaumaksi, ja se tapahtuu tavallisesti 50-70 vuoden iässä.
Useimmiten lasiainen irtoaa siististi. Joskus se on kuitenkin kiinni verkkokalvossa niin tiukasti, että se repäisee kudokseen reiän. Noin 10-15 prosentilla niistä, jotka saavat oireisen lasiaisirtauman, löytyy tutkimuksessa repeämä. Repeämän kautta nestettä voi päästä verkkokalvon alle, jolloin verkkokalvo alkaa irrota. Tämän takia tilanne on kiireellinen.
Riski on suurin voimakkaasti likinäköisillä (myopia, esimerkiksi -6 dioptriaa tai enemmän). Riski on suurentunut myös kaihileikatuilla, silmävamman saaneilla ja niillä, joiden toisessa silmässä tai lähisuvussa on ollut verkkokalvon irtauma. Likinäköisellä lasiaisirtauma voi tulla jo 40-vuotiaana. Ikäraja ei siis rauhoita.
Verkkokalvon repeämän oireet ja varoitusmerkit
Silmälääkäri kysyy ensimmäiseksi, milloin oireet alkoivat ja muuttuvatko ne. Repeämän tyypillisiä merkkejä ovat:
– äkillisesti ilmestyneet uudet ”kärpäset”, nokihiutaleet tai hämähäkinseittiä muistuttavat samentumat
– valonvälähdykset tai salamat näkökentän reunalla, usein hämärässä
– näkökentän reunalta etenevä varjo, verho tai harmaa reunus
– näön sumentuminen, joka ei korjaannu räpyttelemällä.
Kaksi ensimmäistä oiretta voivat johtua pelkästä lasiaisirtaumasta. Ilman tutkimusta niitä ei kuitenkaan voi erottaa repeämästä. Varjo tai verho kertoo yleensä, että verkkokalvo on jo alkanut irrota.
Tyypillinen tilanne on tällainen: likinäköinen 58-vuotias huomaa illalla lukiessaan oikean silmän edessä liikkuvan tummien pisteiden parven. Pimeässä makuuhuoneessa ulkosilmäkulmassa välähtelee. Aamulla oireet tuntuvat lievemmiltä, ja hän harkitsee ajan varaamista ensi viikolle. Se olisi virhe. Lieventyminen ei kerro, että repeämää ei ole.
Kuinka nopeasti hoitoon pitää hakeutua
Jos näkökenttään ilmestyy uusia samentumia tai välähdyksiä, silmälääkärin tutkimukseen kannattaa päästä saman tai viimeistään seuraavan vuorokauden aikana. Jos näkökentässä on varjo tai verho tai näkö heikkenee selvästi, hakeudu päivystykseen heti, myös yöllä. Kun tarkan näön alue eli makula on vielä kiinni, leikkaustulos on selvästi parempi kuin jos makula ehtii irrota. Siksi tunneillakin on merkitystä. Lisää kiireellisistä tilanteista kerrotaan artikkelissa äkillisestä näönmenetyksestä.
Virka-aikana kiireellisiä aikoja on usein saatavilla esimerkiksi Terveystalon, Mehiläisen, Pihlajalinnan ja Silmäaseman silmälääkärivastaanotoilla. Iltaisin ja viikonloppuisin silmäpäivystys on keskitetty yliopistosairaaloiden silmäklinikoille, kuten HUS:iin Helsingissä, Taysiin Tampereella, OYS:iin Oulussa, KYS:iin Kuopiossa ja Tyksiin Turussa. Päivystysapu vastaa numerossa 116117 ja ohjaa oikeaan paikkaan. Jos silmä on vahingoittunut tapaturmassa tai siihen on roiskunut kemikaalia, soita hätänumeroon 112.
Mitä vastaanotolla tutkitaan
Ensin tarkistetaan näöntarkkuus ja silmänpaine. Sen jälkeen pupillit laajennetaan tipoilla, ja laajentuminen kestää 20-30 minuuttia. Silmätautien erikoislääkäri tutkii silmänpohjan reuna-alueet biomikroskoopilla ja erityisellä linssillä. Joskus hän painaa kevyesti silmän seinämää, jotta äärimmäiset reunat tulevat näkyviin. Repeämät sijaitsevat yleensä juuri siellä, joten tavallinen silmänpohjakuva ei yksin riitä sulkemaan niitä pois.
Jos lasiaisessa on verta eikä silmänpohjaa näe, käytetään ultraäänitutkimusta. OCT-kuvauksella arvioidaan, onko makula kiinni. Kuvantamisesta voi lukea lisää artikkelista silmänpohjan kuvauksesta ja siitä havaittavista muutoksista.
Pupillien laajennus vaikuttaa näkökykyyn 4-6 tunnin ajan, joten autolla ei voi ajaa kotiin. Yksityisellä vastaanotolla silmälääkärin perustutkimus maksaa tyypillisesti 100-180 €. Silmänpohjan valokuvaus maksaa 50-100 € lisää. Kelan korvaus yksityisestä käynnistä on pieni, joten varaudu maksamaan käynti pääosin itse.
Hoito: laser, jäädytys tai leikkaus
Kun repeämä löydetään ennen kuin verkkokalvo irtoaa, hoito on yleensä nopea. Repeämän ympärille tehdään laserhoito (fotokoagulaatio) tai jäädytyshoito (kryoterapia). Hoito kestää 10-20 minuuttia, eikä sitä varten tarvitse jäädä sairaalaan. Hoidon synnyttämä arpikudos kiinnittää verkkokalvon reunat paikalleen noin 1-2 viikossa.
Irronnut verkkokalvo vaatii leikkauksen. Vaihtoehtoja ovat lasiaisen poisto (vitrektomia) ja silmän täyttäminen kaasulla tai silikoniöljyllä tai silmän seinämään ommeltava plombi. Kaasutäytön jälkeen potilaalta voidaan edellyttää tiettyä pään asentoa. Lentäminen on kielletty, kunnes kaasu on imeytynyt, mikä kestää 2-8 viikkoa. Verkkokalvoleikkaukset tehdään Suomessa pääosin yliopistosairaaloissa, joissa potilas maksaa vain julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut.
Myytti: kivuton silmä ei ole kiireellinen
Kipu on huono mittari, koska verkkokalvossa ei ole kipuhermoja. Verkkokalvon repeämä ja irtoaminenkin voivat olla täysin kivuttomia. Silmä ei myöskään punoita. Moni odottaa, koska silmä ei tunnu tai näytä kipeältä.
Toinen väärinkäsitys koskee lasiaissamentumia. Vuosia näkyneet, muuttumattomat ”kärpäset” ovat yleensä harmittomia. Ne eivät kuitenkaan kerro mitään äkillisesti ilmestyneistä uusista samentumista, jotka on aina tutkittava.
Yleisimmät virheet verkkokalvon repeämän epäilyssä
Yleisin virhe on odottaa viikonlopun yli. Perjantai-iltana alkaneet oireet tutkitaan usein vasta tiistaina, ja sinä aikana verkkokalvo on ehtinyt irrota osittain.
Toinen virhe on mennä optikolle. Optikko tekee näöntarkastuksen ja määrää silmälasit, mutta hän ei saa diagnosoida silmäsairauksia eikä hänellä ole valmiuksia tutkia silmänpohjan reunoja laajennetuin pupillein. Silmäsairauksien tutkiminen ja hoito kuuluvat silmälääkärille.
Kolmas virhe on unohtaa kontrollikäynti. Uusi repeämä voi syntyä vielä viikkoja lasiaisirtauman jälkeen. Siksi silmälääkäri usein määrää kontrollin 4-6 viikon päähän, vaikka ensimmäisessä tutkimuksessa ei löytyisi mitään. Jos oireet muuttuvat ennen kontrollia, mene tutkimukseen heti. Älä odota sovittua aikaa.
UKK
Voiko verkkokalvon repeämä parantua itsestään?
Pieni osa repeämistä pysyy vakaana, mutta ei ole mahdollista ennustaa, mitkä niistä etenevät irtaumaksi. Siksi oireista repeämää hoidetaan yleensä laserilla. Hoidon tarpeen arvioi aina silmälääkäri.
Tarvitaanko silmälääkärille lähete, jos epäilen repeämää?
Yksityiselle silmälääkärille pääsee ilman lähetettä. Julkiselle puolelle hoitoon pääsee päivystyksen kautta. Soita Päivystysapuun numeroon 116117, niin sieltä ohjataan oikeaan paikkaan.
Voinko liikkua normaalisti laserhoidon jälkeen?
Tavallinen arki onnistuu yleensä heti. Raskasta nostamista, kontaktilajeja ja pään tärähdyksiä aiheuttavaa liikuntaa voidaan joutua välttämään 1-2 viikon ajan. Noudata hoitaneen silmälääkärin ohjeita, koska ne vaihtelevat repeämän koon ja sijainnin mukaan.
Kun uusi oire ilmestyy, toimi saman päivän aikana
Uudet välähdykset, äkilliset samentumat tai näkökentän varjo tarkoittavat aina, että silmälääkärin pitää tutkia silmä nopeasti. Laserilla ajoissa hoidettu repeämä on pieni toimenpide, kun taas irronnut verkkokalvo vaatii leikkauksen ja pitkän toipumisen. Kun oireita ilmenee, peitä vuorotellen kumpikin silmä ja katso, näkyykö jommallakummalla silmällä varjoa. Kerro havainnoistasi silmälääkärille. Lisätietoa muista silmäoireista ja niiden kiireellisyydestä löydät artikkelista siitä, milloin silmäoireen vuoksi hakeudutaan lääkäriin. Henkilökohtaisen arvion tilanteestasi saat aina Valviran laillistamalta silmätautien erikoislääkäriltä.