Lasten silmälasien sovitus ratkaisee usein sen, pysyvätkö lasit lapsen kasvoilla koko päivän vai päätyvätkö ne päiväkodin naulakkoon jo ennen lounasta. Hyvin istuvat ja kestävät lasten silmälasit ovat osa hoitoa: jos lapsella on taittovirhe, karsastus tai laiska silmä, lasien jatkuva käyttö vaikuttaa suoraan siihen, miten näkö kehittyy. Tässä artikkelissa käydään läpi, mihin sovituksessa kannattaa kiinnittää huomiota, millaiset kehykset ja linssit kestävät lapsen arkea ja mitkä virheet toistuvat useimmin.
Miksi lapsen lasit eivät ole aikuisen lasien pienoismalli
Lapsen kasvot eroavat aikuisen kasvoista enemmän kuin moni olettaa. Nenänvarsi on matala ja leveä, korvat ovat suhteessa alempana ja pään muoto muuttuu nopeasti. Aikuisen kehyksen pienennetty versio liukuu tällaisilla kasvoilla helposti alas, jolloin lapsi katsoo linssin yli eikä sen läpi.
Tällä on merkitystä erityisesti silloin, kun lasit on määrätty hoitamaan amblyopiaa eli laiskaa silmää tai kaukonäköisyyteen liittyvää sisäkarsastusta. Linssin optinen keskipiste pitää osua pupillin kohdalle. Muutaman millin heitto voi riittää siihen, että korjaus ei toimi suunnitellusti.
Ensimmäisten lasien määräys pienelle lapselle tehdään yleensä silmälääkärin vastaanotolla, koska tarkka taittovirhemittaus vaatii mukautumisen lamauttavia tippoja (sykloplegia). Lasten näkökyky kehittyy noin 8 ikävuoteen asti, ja laiskan silmän hoito tehoaa parhaiten tänä aikana. Lisää tutkimuksen kulusta kerrotaan artikkelissa karsastus lapsella – tutkimus ja hoitopolku. Optikon osaaminen korostuu taas sovitusvaiheessa: kehyksen valinnassa, mittauksissa ja säädöissä. Työnjaosta enemmän: silmälasimääräys lääkäriltä vai optikolta.
Lasten silmälasien sovitus vaihe vaiheelta
Kokenut optikko katsoo ensin nenänvartta, koska siihen lasien paino pääosin tukeutuu. Pienillä lapsilla toimivat parhaiten kehykset, joissa on säädettävät nenätyynyt tai valmiiksi matalalle nenälle muotoiltu silta. Sovituksessa käydään yleensä läpi seuraavat asiat:
1. Kehyksen koko: linssin pitää kattaa näkökenttä niin, ettei lapsi katso reunan yli, mutta kehys ei saa ulottua poskille.
2. Pupillietäisyys ja keskistys: mitataan erikseen kummastakin silmästä, koska lapsen kasvot ovat harvoin täysin symmetriset.
3. Sankojen pituus ja muoto: alle 3-4-vuotiaille sopivat usein korvan taakse kiertyvät kiertosangat tai pehmeä nauha.
4. Paino: kevyet materiaalit vähentävät painetta nenällä ja sitä, että lasit valuvat alas.
5. Käyttötesti: lapsi kumartuu, hyppää ja kääntää päätä. Jos lasit liikkuvat, säätöä jatketaan.
Vauvoille ja taaperoille on tarjolla kokonaan joustavia, silikonipohjaisia kehyksiä, esimerkiksi Miraflex- ja Nano Vista -mallistoja. Ne kestävät taivuttelua ja istumista paremmin kuin perinteinen metallikehys.
Linssit ja kehykset, jotka kestävät arjen
Lasten laseissa linssimateriaalina suositaan polykarbonaattia tai Trivex-materiaalia. Molemmat ovat kevyitä ja selvästi tavallista muovia iskunkestävämpiä. Lasilinssejä ei lapsille käytetä. Naarmusuojapinnoite kannattaa ottaa, koska lasit päätyvät hiekkalaatikolle ja reppuun ilman koteloa useammin kuin kukaan haluaisi.
Kehyksissä jousisaranat eli flex-saranat sietävät sitä, että lasit riisutaan yhdellä kädellä sangasta vetämällä. Metallikehyksen nenätyynyjen varret ovat tyypillinen katkeamiskohta, siksi yhtenäinen muovisilta on pienillä lapsilla usein varmempi valinta.
Likinäköisyyden lisääntyminen kouluikäisillä on tuonut markkinoille myös myopian etenemistä hidastavia linssejä, kuten Hoya MiYOSMART ja Essilor Stellest. Ne ovat tavallisia yksiteholinssejä kalliimpia, ja niiden sopivuus kannattaa arvioida silmälääkärin kanssa. Ne eivät pysäytä myopiaa vaan hidastavat sen etenemistä, ja vaikutus vaihtelee lapsittain.
Hinnat vaihtelevat paljon. Lasten peruslasit kehyksineen maksavat optikkoliikkeissä tyypillisesti 100-300 €, erikoislinsseillä tai vahvalla korjauksella enemmän. Monilla ketjuilla on lapsille rikkoutumisturva, joten sen ehdot kannattaa tarkistaa ostovaiheessa.
Käytännön esimerkki: lasit, jotka eivät pysyneet päässä
Tavallinen tilanne vastaanotolla: nelivuotiaalla on todettu kaukonäköisyys ja siihen liittyvä sisäkarsastus, ja hänelle on määrätty lasit kokopäiväiseen käyttöön. Kahden kuukauden kontrollissa karsastus ei ole juuri muuttunut. Vanhemmat kertovat, että lapsi ottaa lasit pois päiväkodissa ja että ne ovat jatkuvasti nenänpäässä.
Syy löytyy usein kehyksestä eikä hoidosta. Kun silta vaihdetaan matalalle nenälle sopivaksi ja sangat kiertosankoihin, lapsi näkee taas linssin läpi ja lakkaa riisumasta laseja. Moni lapsi riisuu lasit siksi, että ne istuvat huonosti, ei siksi, että ne olisivat tarpeettomat.
Yleisimmät virheet lasten lasien kanssa
Kasvunvaraa ostetaan liikaa. Liian iso kehys liukuu alas, ja keskistys menee pieleen. Lasit hankitaan nykyisille kasvoille, ja ne uusitaan kun lapsi kasvaa.
Lasien käyttö jää satunnaiseksi. Jos silmälääkäri on määrännyt lasit jatkuvaan käyttöön, niiden pitäminen vain kirjaa luettaessa voi heikentää laiskan silmän tai karsastuksen hoitotulosta. Käyttöohje kannattaa kertoa myös päiväkodille ja koululle.
Säätökäynnit unohtuvat. Sangat venyvät ja ruuvit löystyvät. Optikolla säädöt tehdään yleensä maksutta, ja lasten lasit kannattaa tarkistaa 3-6 kuukauden välein.
Puhdistus paidanhelmalla ja lasien laskeminen pöydälle linssit alaspäin naarmuttavat nekin pinnoitteen nopeasti. Mikrokuituliina ja haaleaa vettä riittävät.
Myytti: lasit heikentävät lapsen näköä
Sitkeä uskomus on, että silmä tottuu laseihin ja muuttuu niiden takia huonommaksi. Näin ei ole. Likinäköisyys etenee lapsuudessa usein silmän kasvun myötä riippumatta siitä, käyttääkö lapsi laseja vai ei. Alikorjattu likinäköisyys ei suojaa silmää ja voi pahimmillaan haitata koulunkäyntiä.
Toinen myytti on, että laiska silmä tai karsastus kasvaa ohi itsestään. Ilman hoitoa amblyopia jää usein pysyväksi, ja aikuisiällä sitä ei enää saada korjattua samalla tavalla. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon seulonnoista kerrotaan tarkemmin artikkelissa lasten näöntarkastukset – ikävaiheet ja seulonnat.
Poikkeuksiakin on. Lievä kaukonäköisyys on pienillä lapsilla normaalia eikä aina vaadi laseja lainkaan. Päätös tehdään aina silmälääkärin tutkimuksen perusteella.
Urheilu, ulkoilu ja turvallisuus
Tavalliset lasit eivät ole suojalasit. Pallopeleissä ja kamppailulajeissa tarvitaan iskunkestävät urheilulasit, joihin voi saada myös optisen korjauksen. Salibandyssa suojalasit ovat junioreilla pakolliset.
Jos linssi tai kehys rikkoutuu ja silmään osuu iskua tai sirpaleita, lapsi viedään heti päivystykseen. Silmäloukkaantumisessa, kemikaaliroiskeessa tai silmän palovammassa soitetaan hätänumeroon 112. Myös äkillinen näön heikkeneminen, kova silmäkipu tai punoitus yhdessä kivun kanssa vaativat kiireellisen arvion.
UKK
Kuinka usein lapsen silmälasit pitää uusia?
Taittovirhe muuttuu lapsilla nopeammin kuin aikuisilla, joten silmälääkäri tai optikko arvioi korjauksen tyypillisesti 6-12 kuukauden välein. Kehys voi jäädä pieneksi jo ennen kuin linssien vahvuus muuttuu.
Saako lapsen silmälasit maksutta?
Kela ei korvaa silmälaseja. Hyvinvointialue voi kuitenkin myöntää lapselle lasit lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun ne ovat hoidon kannalta välttämättömät, esimerkiksi amblyopian tai karsastuksen hoidossa. Kriteerit vaihtelevat alueittain.
Voiko lapsi käyttää piilolinssejä lasien sijaan?
Piilolinssejä käytetään lapsilla joissakin erityistilanteissa, mutta useimmille lapsille lasit ovat ensisijainen vaihtoehto. Sopivuuden arvioi silmälääkäri lapsen iän, taittovirheen ja kyvyn huolehtia linssihygieniasta perusteella.
Hyvin istuvat lasit ovat osa hoitoa
Lasten silmälasien sovituksessa tärkeintä on istuvuus: matalalle nenälle sopiva silta, oikea keskistys ja sangat, jotka pitävät lasit paikallaan leikkiessäkin. Iskunkestävät linssit ja joustavat saranat pidentävät lasien käyttöikää, ja säännölliset säätökäynnit pitävät korjauksen kohdallaan.
Jos lapsi riisuu lasejaan jatkuvasti, valittaa päänsärkyä tai karsastus näyttää lisääntyvän, ota yhteys optikkoon tai silmätautien erikoislääkäriin. Lapsen yksilöllisestä hoidosta päättää aina hänen oma silmälääkärinsä.