Kuivasilmäisyyden hoitomuodot ulottuvat apteekin keinokyynelistä silmälääkärin vastaanotolla tehtäviin toimenpiteisiin, ja oikea valinta riippuu siitä, mikä oireiden taustalla on. Tämä artikkeli on tarkoitettu sinulle, jonka silmiä kirvelee, hiertää tai väsyttää näyttötyön jälkeen ja jonka kokeilemat tipat eivät ole auttaneet. Kerromme, mitä kuivasilmäisyyden hoito käytännössä sisältää, mitä hoidot maksavat ja milloin pelkät tipat eivät riitä.
Miksi kuivasilmäisyys ei ole yksi sairaus
Kuivasilmäoireyhtymä on kattotermi. Kyynelkalvo koostuu rasva-, vesi- ja limakerroksesta, ja vika voi olla missä tahansa niistä. Valtaosassa tapauksista ongelma on haihtumistyyppinen kuiva silmä, jolloin silmäluomen reunan meibomin rauhaset eivät tuota riittävästi rasvaa ja kyynelneste haihtuu liian nopeasti.
Harvinaisempi on kyynelnesteen vajaatuotanto, jota nähdään esimerkiksi Sjögrenin oireyhtymässä, nivelreumassa ja tiettyjen lääkkeiden käyttäjillä. Näiden kahden hoito eroaa selvästi. Siksi silmätautien erikoislääkäri selvittää ensin tyypin ja vasta sitten valitsee hoidon. Tutkimuksista voit lukea lisää artikkelista kuivan silmän oireet ja tutkiminen vastaanotolla.
Kuivasilmäisyyden hoito tipoilla ja geeleillä
Keinokyynel on lähes aina ensimmäinen hoitoporras. Apteekeissa on kymmeniä valmisteita, kuten Hylo, Systane, Oftagel, Viscotears, Thealoz Duo ja Cationorm. Hinta on tyypillisesti 10-25 € pakkaukselta.
Valmisteiden välillä on todellisia eroja. Hyaluronihappopohjaiset tipat sitovat kosteutta ja sopivat vesikerroksen puutteeseen. Lipidejä sisältävät emulsiot tukevat kyynelkalvon rasvakerrosta, ja ne ovat usein parempi valinta haihtumistyyppiseen kuivuuteen. Paksummat geelit pysyvät silmässä pidempään, mutta ne sumentavat näköä hetkellisesti, joten ne sopivat parhaiten iltakäyttöön.
Kun silmää tiputetaan useammin kuin 4-6 kertaa päivässä, kannattaa käyttää säilytysaineettomia valmisteita. Bentsalkoniumkloridin kaltaiset säilöntäaineet voivat jatkuvassa käytössä ärsyttää silmän pintaa ja pahentaa juuri sitä vaivaa, jota yritetään hoitaa.
Jos tulehdus ylläpitää oireita, silmälääkäri voi määrätä reseptilääkkeitä. Lyhyt kortisonitippakuuri rauhoittaa pahenemisvaihetta, ja siklosporiinitipat (esimerkiksi Ikervis) on tarkoitettu vaikeaan kuivasilmäisyyteen, jossa sarveiskalvossa on vaurioita. Kortisonin pitkäaikaiseen käyttöön liittyy silmänpaineen nousun ja kaihin riski, joten sitä käytetään vain lääkärin seurannassa. Vaikeimmissa tapauksissa yliopistosairaaloissa voidaan valmistaa potilaan omasta verestä omaseerumitippoja.
Luomireunan hoito – usein unohdettu perusta
Haihtumistyyppisessä kuivuudessa pelkät tipat eivät korjaa syytä. Kokenut silmälääkäri katsoo ensin luomireunoja: ovatko rauhasten aukot tukossa, ja tuleeko painettaessa kirkasta öljyä vai hammastahnamaista eritettä.
Luomihygieniaan kuuluu kolme osaa:
Lämpöhaude 5-10 minuuttia kerrallaan, esimerkiksi mikroaaltouunissa lämmitettävällä silmämaskilla (Blephasteam, MGDRx tai vastaava).
Hieronta heti hauteen jälkeen kevyesti luomireunaa kohti.
Puhdistus luomipyyhkeillä tai -geelillä, jos luomireunoilla on hilsettä tai punoitusta.
Hoito on yksinkertaista, mutta se toimii vain päivittäin toteutettuna. Vaikutus näkyy yleensä vasta 3-6 viikon kuluttua, ja moni lopettaa ennen sitä.
Vastaanotolla tehtävät toimenpiteet
Kun kotihoito ei riitä, silmäklinikoilla on tarjolla toimenpiteitä. IPL-hoito (intense pulsed light) kohdistetaan alaluomen alapuoliselle iholle, ja se vähentää luomireunan tulehdusta ja parantaa rauhasten toimintaa. Hoitoja tehdään tavallisesti 3-4 kertaa muutaman viikon välein, ja yhden käynnin hinta on klinikasta riippuen noin 100-250 €.
Lämpöpulssihoidossa (esim. LipiFlow) laite lämmittää ja painelee luomia sisältä ja ulkoa samanaikaisesti. Kaikki klinikat eivät tarjoa sitä, ja hinta on IPL-hoitokertaa selvästi korkeampi.
Kyynelpistetulpat (punktaalitulpat) asetetaan kyynelkanavien aukkoihin, jolloin kyynelneste viipyy silmän pinnalla pidempään. Ne sopivat ennen kaikkea vajaatuotantotyyppiin. Haihtumistyyppisessä kuivuudessa, jossa luomireuna on tulehtunut, tulppa voi pahentaa oireita, koska se pidättää silmän pinnalla myös tulehdusvälittäjäaineita. Toimenpide kestää muutaman minuutin.
Jos kuivuuden taustalla on luomen virheasento, kuten luomi, joka ei sulkeudu kunnolla, apu voi löytyä silmäplastikasta. Aiheesta lisää artikkelissa silmäluomen toimenpiteet ja lääketieteellinen peruste.
Myytti: omega-3-kapselit parantavat kuivan silmän
Kalaöljyä suositellaan kuivasilmäisyyteen yleisesti, ja moni maksaa kapseleista 20-40 € kuukaudessa. Laaja yhdysvaltalainen DREAM-tutkimus (2018) ei kuitenkaan havainnut omega-3-valmisteen olevan oireiden lievittämisessä lumelääkettä parempi. Kapseleista ei yleensä ole haittaa, mutta niiden varaan ei kannata laskea hoitoa, eikä niiden takia kannata lykätä silmälääkärikäyntiä.
Yleisimmät virheet kuivan silmän hoidossa
Tippojen vaihtaminen viikon välein. Valmistetta pitäisi käyttää säännöllisesti 3-4 viikkoa ennen kuin sen tehoa voi arvioida. Jatkuva vaihtelu ei kerro, mikä toimii.
Punasilmätippojen käyttö. Verisuonia supistavat tipat vievät punoituksen hetkeksi, mutta pitkäaikaisessa käytössä ne pahentavat punoitusta ja kuivuutta.
Ympäristön unohtaminen. Suomen talvi on kuivuuden kannalta haastava, kun ilmankosteus sisätiloissa laskee jopa alle 20 %:iin. Näyttötyössä räpyttelytiheys putoaa jopa puoleen. Ilmankostutin ja 20-20-20-sääntö (20 minuutin välein katse 6 metrin päähän 20 sekunnin ajaksi) auttavat usein enemmän kuin tipan vaihtaminen.
Tyypillinen esimerkki on toimistotyöntekijä, joka on käyttänyt vuoden ajan säilöntäaineellisia tippoja kymmenen kertaa päivässä. Kun hän siirtyy säilytysaineettomaan valmisteeseen ja aloittaa lämpöhauteet, oireet helpottavat usein muutamassa viikossa.
Kuka hoitaa ja mitä se maksaa
Optikko voi arvioida kyynelkalvoa ja suositella keinokyyneliä, mutta silmäsairauksia diagnosoi ja hoitaa vain Valviran laillistama silmätautien erikoislääkäri eli oftalmologi. Yksityisen silmälääkärin perustutkimus maksaa noin 100-180 €, ja esimerkiksi Terveystalo, Mehiläinen, Pihlajalinna ja Silmäasema tekevät kuivan silmän tutkimuksia Helsingissä, Tampereella ja muissa suurissa kaupungeissa. Julkisella puolella kuivasilmäisyyttä hoidetaan pääosin perusterveydenhuollossa, ja erikoissairaanhoitoon ohjataan vaikeat tapaukset, kuten Sjögrenin oireyhtymä tai sarveiskalvovauriot.
Keinokyynelet ovat pääosin itse maksettavia. Reseptilääkkeiden korvattavuus riippuu valmisteesta ja diagnoosista, joten se kannattaa tarkistaa apteekista tai Kelasta.
Kuiva silmä on harvoin kiireellinen asia, mutta äkillinen näön heikkeneminen, voimakas silmäkipu, valonarkuus tai punoitus yhdessä kivun kanssa vaativat päivystyksellistä arviota saman päivän aikana. Kemiallisessa roiskeessa huuhtele silmää heti runsaalla vedellä ja soita 112. Lisää varoitusmerkeistä kerrotaan artikkelissa milloin silmäoireella hakeudutaan lääkäriin.
UKK
Kuinka usein keinokyyneliä saa käyttää?
Säilytysaineettomia valmisteita voi käyttää tarpeen mukaan useita kertoja päivässä. Säilöntäaineellisia suositellaan käytettäväksi enintään 4-6 kertaa päivässä. Jos tarvitset tippoja jatkuvasti, syy kannattaa selvittää silmälääkärillä.
Paraneeko kuivasilmäisyys kokonaan?
Krooninen kuivasilmäisyys on yleensä pitkäaikainen vaiva, jota hallitaan eikä paranneta kertahoidolla. Oikealla hoidolla oireet saadaan useimmiten selvästi lievemmiksi.
Voiko laserleikkauksen jälkeen tulla kuiva silmä?
Kyllä. Ohimenevä kuivuus on yleistä 3-6 kuukauden ajan leikkauksen jälkeen, ja se on tavallisempaa LASIKin kuin SMILE-menetelmän jälkeen. Siksi kuivasilmäisyys arvioidaan esitutkimuksessa.
Hoito etenee portaittain
Kuivasilmäisyyden hoito alkaa oikeasta tyypityksestä, jatkuu säilytysaineettomilla tipoilla ja luomihygienialla ja etenee tarvittaessa reseptilääkkeisiin tai IPL-hoidon ja kyynelpistetulppien kaltaisiin toimenpiteisiin. Jos olet kokeillut useita tippoja kuukausien ajan ilman apua, varaa aika silmälääkärille. Hän voi tutkia, mistä oireesi johtuvat, ja laatia sinulle sopivan hoitosuunnitelman.