Kaihi eli katarakti on silmän mykiön samentuma, joka heikentää näkökykyä vähitellen ja on Suomen yleisin silmäleikkauksen aihe. Vuosittain Suomessa tehdään noin 40 000 kaihileikkausta, ja suurin osa niistä kohdistuu yli 60-vuotiaisiin. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten yleinen kaihi on suomalaisessa väestössä, mitkä ovat sen tyypillisimmät oireet ja milloin kannattaa hakeutua silmälääkärin vastaanotolle.
Mikä kaihi on ja miksi se syntyy
Kaihissa silmän luonnollinen mykiö samentuu, jolloin valo ei pääse enää esteettä verkkokalvolle asti. Muutos tapahtuu tyypillisesti hitaasti vuosien kuluessa, eikä sitä useinkaan huomaa itse ennen kuin näkö on selvästi hämärtynyt. Yleisin syy on ikääntyminen, mutta kaihia voivat nopeuttaa myös diabetes, pitkäaikainen kortisonilääkitys, silmävamma tai voimakas UV-altistus.
Kaihi ei ole tulehdus eikä tartunta, vaan mykiön rakenneproteiinien luonnollinen ikääntymismuutos. Se etenee yleensä molemmissa silmissä, mutta usein eri tahtiin, mikä voi hämärtää oireiden huomaamista, kun terveempi silmä kompensoi toisen näön heikkenemistä.
Kuinka yleinen kaihi on Suomessa
Kaihi on väestötasolla erittäin yleinen ilmiö 60 ikävuoden jälkeen, ja sen esiintyvyys kasvaa iän myötä lähes väistämättömästi. Käytännössä lähes jokaiselle kehittyy jonkinasteinen mykiön samentuma riittävän vanhana, mutta vain osalla se etenee näköä merkittävästi haittaavaksi.
Kaihileikkaus on Suomen yleisin silmäleikkaus ja samalla yksi koko terveydenhuollon yleisimmistä kirurgisista toimenpiteistä. Leikkaustekniikka on kehittynyt merkittävästi 2010-luvulta lähtien: aiemmin käytetyistä yksinkertaisista monoblokki-mykiöistä on siirrytty tarkempiin ja usein myös monitehoisiin (multifokaalisiin) sekä astigmatismia korjaaviin toorisiin tekomykiöihin.
Kaihin tavalliset oireet
Kaihin oireet kehittyvät vaiheittain, ja moni tunnistaa ne jälkikäteen vasta silmälääkärin tutkimuksen jälkeen. Tyypillisiä merkkejä ovat:
Näön sumentuminen – kuvat näyttävät utuisilta tai epätarkoilta, eikä silmälasien vahvuuden muuttaminen enää auta riittävästi.
Häikäistyminen – vastaantulevien autojen valot tai kirkas auringonvalo tuntuvat aiempaa häiritsevämmiltä, mikä usein huomataan ensin autoillessa hämärässä.
Värien haalistuminen – värit voivat näyttää aiempaa haaleammilta tai kellertäviltä, koska samentunut mykiö suodattaa valoa eri tavalla.
Kaksoiskuvat toisessa silmässä – epätasainen samentuma voi aiheuttaa lievän kaksoiskuvan, joka ei häviä toista silmää peittämällä.
Silmälasien tehon toistuva muuttuminen – erityisesti likinäköisyyden lisääntyminen lyhyessä ajassa voi liittyä alkavaan kaihiin.
Käytännön esimerkkinä voidaan ajatella tilannetta, jossa iltalukeminen käy vaivalloisemmaksi ja television tekstitys näyttää epäselvältä, vaikka silmälasit on juuri uusittu – tällöin ongelma ei useinkaan ratkea lasien vahvuutta säätämällä, vaan taustalla voi olla mykiön samentuma, joka vaatii silmälääkärin arvion.
Milloin oireet vaativat silmälääkärin arviota
Näön vähittäinen hämärtyminen on syytä tutkituttaa silmälääkärillä, vaikka se ei olisi äkillistä tai kivuliasta. Silmälääkäri eli oftalmologi on Valviran laillistama silmätautien erikoislääkäri, jonka koulutus kestää kuusi vuotta lääketieteen perustutkinnon jälkeen ja jonka toimintaa valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Vain silmälääkäri voi diagnosoida kaihin luotettavasti ja arvioida, onko leikkaus tarpeen – optikko voi tehdä näkötarkastuksen ja määrätä silmälasit, mutta ei diagnosoi silmäsairauksia.
Aikuisille suositellaan yleisesti näkötarkastusta 2–3 vuoden välein, mutta yli 60-vuotiaille vuosittainen tarkastus on perusteltu, sillä kaihin lisäksi tässä ikäryhmässä yleistyvät myös glaukooma ja silmänpohjan rappeuma (AMD). Diabeetikoille suositellaan vuosittaista silmänpohjatutkimusta diabeettisen retinopatian seuraamiseksi.
Jos näkö sumenee äkillisesti, silmässä on kipua, näkökenttään ilmestyy tummia läiskiä tai valonvälähdyksiä, kyseessä voi olla muu, nopeasti etenevä silmäsairaus kuten verkkokalvon repeämä tai irtoaminen. Näissä tilanteissa on hakeuduttava välittömästi silmälääkärin tai sairaalan päivystykseen. Silmävammoissa ja kemiallisissa silmäroiskeissa soita hätänumeroon 112.
Yleinen myytti: kaihi täytyy antaa ”kypsyä” ennen leikkausta
Monella on käsitys, että kaihileikkaukseen kannattaa mennä vasta, kun näkö on huonontunut hyvin pitkälle. Tämä on vanhentunut käsitys, joka periytyy ajalta ennen nykyaikaisia leikkaustekniikoita. Nykyisin leikkaus tehdään mikroviiltotekniikalla ja tekomykiö asetetaan heti poistetun samentuneen mykiön tilalle, joten leikkaus kannattaa ajoittaa siihen vaiheeseen, kun kaihi alkaa haitata arkea, ei silloin kun näkö on jo merkittävästi heikentynyt.
Kaihin tutkiminen ja hoitopolku Suomessa
Kaihidiagnoosi tehdään silmälääkärin vastaanotolla silmän etuosan tutkimuksella ja usein myös silmänpohjatutkimuksella, jotta muut mahdolliset näköä heikentävät syyt suljetaan pois. Perustutkimus maksaa yksityisellä sektorilla tyypillisesti 100–180 euroa, ja Kela korvaa osan silmälääkärin vastaanottokäynnin kustannuksista, jos käynnille on lähete tai kyseessä on silmäsairauden hoito.
Suomessa kaihileikkauksia tehdään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin sairaalat, kuten yliopistosairaalat, tekevät leikkaukset potilaalle maksutta tai pienellä omavastuulla, mutta jonotusajat voivat olla pitkiä. Yksityisellä sektorilla – esimerkiksi Terveystalon, Mehiläisen, Pihlajalinnan, Aavan, Coronarian tai Silmäaseman klinikoilla – pääsee usein nopeammin hoitoon, mutta leikkauksen hinta on tyypillisesti 2 000–3 500 euroa silmältä. Eri klinikoiden ja hoitopolkujen välisiä eroja kannattaa vertailla huolella, ja aihetta avaa tarkemmin artikkeli yksityinen klinikka vai julkinen sairaala – erot.
Oikean silmälääkärin löytäminen omalta paikkakunnalta voi tuntua hankalalta, kun vaihtoehtoja on paljon. Vinkkejä sopivan ammattilaisen valintaan löytyy artikkelista silmälääkärin valinta – näin löydät sopivan ammattilaisen, ja eri paikkakuntien silmälääkäreitä voi vertailla kootusti silmälääkärit-hakemistosta.
UKK
Voiko kaihin oireita lievittää ilman leikkausta?
Kaihin alkuvaiheessa uudet silmälasit tai parempi valaistus voivat helpottaa arkea hetkellisesti, mutta ne eivät pysäytä mykiön samentumista. Ainoa tunnettu tehokas hoito etenevään kaihiin on leikkaus, jossa samentunut mykiö korvataan tekomykiöllä.
Onko kaihileikkaus vaarallinen toimenpide?
Kaihileikkaus on nykyaikaisilla tekniikoilla yksi turvallisimmista ja yleisimmistä silmäkirurgisista toimenpiteistä Suomessa, ja se tehdään useimmiten päiväkirurgisesti paikallispuudutuksessa. Kuten kaikkiin leikkauksiin, myös tähän liittyy pieni komplikaatioriski, josta hoitava silmälääkäri kertoo yksilöllisesti ennen toimenpidettä.
Voiko kaihi uusiutua leikkauksen jälkeen?
Itse tekomykiö ei samene uudelleen, mutta osalla potilaista mykiökotelon takaseinämä voi samentua myöhemmin, mikä aiheuttaa samantyyppisiä oireita kuin alkuperäinen kaihi. Tämä jälkikaihi hoidetaan yleensä nopealla laserhoidolla.
Yhteenveto
Kaihi on ikääntymiseen liittyvä ja hyvin yleinen silmäsairaus, joka etenee tyypillisesti hitaasti näön sumenemisena, häikäistymisenä ja värien haalistumisena. Se ei ole hätätilanne, mutta oireiden pitkittäminen ilman tutkimusta ei ole tarpeen, sillä nykyaikainen kaihileikkaus on turvallinen ja tehokas tapa palauttaa näöntarkkuus. Paras tapa varmistua näön tilasta on säännöllinen silmälääkärikäynti, erityisesti 60 ikävuoden jälkeen, jolloin sekä kaihin että muiden ikääntymiseen liittyvien silmäsairauksien riski kasvaa.
