Silmälääkäri ja optikko tutkivat molemmat silmiä, mutta niiden työnjako on Suomessa laissa tarkasti rajattu, ja sen tunteminen säästää aikaa ja rahaa. Kun tiedät, kumpi ammattilainen vastaa mihinkin, osaat varata oikean ajan heti: näöntarkastus ja uudet silmälasit optikolta, silmäsairauksien tutkiminen ja hoito silmälääkäriltä. Tämä artikkeli kertoo, missä raja kulkee, milloin optikko lähettää eteenpäin ja missä tilanteissa kumpaakaan ei kannata ohittaa.
Kaksi laillistettua ammattia, eri koulutus
Molemmat ovat Valviran laillistamia terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ja kummankin pätevyyden voi tarkistaa julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Koulutuksen pituus ja sisältö eroavat silti selvästi.
Silmälääkäri eli oftalmologi on ensin suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon (6 vuotta) ja sen jälkeen silmätautien erikoislääkärikoulutuksen (noin 5-6 vuotta). Kokonaisuudessaan kyse on yli kymmenen vuoden koulutuksesta, joka sisältää silmäkirurgian, lääkehoidon ja sairaalatyön. Koulutuksesta ja rekisterimerkinnöistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa erikoislääkärin pätevyydestä.
Optikko valmistuu ammattikorkeakoulusta noin 3,5 vuoden opinnoissa (210 opintopistettä). Koulutuksen painopiste on taittovirheiden mittaamisessa, näönkorjauksessa, silmälasien ja piilolinssien sovittamisessa sekä silmien terveydentilan perusarvioinnissa. Piilolinssien sovittaminen vaatii lisäkoulutuksen.
Mitä optikko tekee – ja mihin hänen roolinsa päättyy
Optikko tekee näöntutkimuksen, mittaa taittovirheet ja kirjoittaa silmälasimääräyksen. Likinäköisyys (myopia), kaukonäköisyys (hyperopia), hajataitteisuus (astigmatismi) ja ikänäkö (presbyopia) ovat optikon ydinosaamista. Optikko myös myy ja sovittaa silmälasit ja piilolinssit – kauppa kuuluu siis optikkoliikkeelle, ei silmälääkärille.
Hyvin varustetussa optikkoliikkeessä tehdään usein myös silmänpaineen mittaus ilmapuhallustonometrillä, silmänpohjan valokuvaus ja joskus OCT-kuvaus. Optikko voi havaita poikkeaman, mutta hän ei diagnosoi sairautta eikä määrää lääkehoitoa. Kun löydös on epätavallinen, optikko ohjaa asiakkaan silmälääkärille.
Lapsissa raja kulkee tiukemmin. Alle 8-vuotiaan lapsen silmälasimääräyksen tekee silmälääkäri, koska taittovirheen mittaus vaatii pienillä lapsilla usein mukautuksen lamauttavia tippoja, ja samalla on poissuljettava karsastus ja laiska silmä (amblyopia). Amblyopian hoito tehoaa parhaiten ennen 8 vuoden ikää.
Näöntutkimus optikolla maksaa yleensä 0-60 €, ja monessa ketjussa se hyvitetään lasien hinnassa. Kela ei korvaa optikkokäyntiä.
Silmälääkärin vastuualue: diagnoosi, lääkehoito ja leikkaukset
Silmälääkäri tutkii, diagnosoi ja hoitaa silmäsairaudet. Näihin kuuluvat muun muassa kaihi eli katarakti, glaukooma eli silmänpainetauti, ikään liittyvä silmänpohjan rappeuma (AMD), diabeettinen retinopatia, verkkokalvon repeämä ja irtauma, uveitit sekä vaikeat silmätulehdukset. Silmälääkäri määrää lääkkeitä, tekee laserhoitoja, silmänpohjan pistoshoitoja ja leikkauksia, kuten kaihileikkauksia mykiön vaihdolla ja laserleikkauksia (LASIK, PRK, SMILE).
Kokenut silmälääkäri katsoo vastaanotolla muutakin kuin taittovirheen. Rakolamppututkimus, silmänpohjan tutkiminen laajennettujen mustuaisten läpi, applanaatiotonometria ja tarvittaessa näkökentän tutkimus kuuluvat perustyökaluihin. Yksityisellä vastaanotolla, kuten Terveystalossa, Mehiläisessä, Pihlajalinnassa tai Silmäasemalla, perustutkimus maksaa tyypillisesti 100-180 €. Lisätutkimuksista, kuten OCT-kuvauksesta, laskutetaan erikseen.
Silmälääkärikin voi kirjoittaa silmälasimääräyksen, ja joissakin tilanteissa se on perusteltua. Määräysten eroista on tarkempi vertailu artikkelissa silmälasimääräys lääkäriltä vai optikolta.
Silmälääkäri ja optikko yhteistyössä: tyypillinen hoitopolku
Tavallinen tilanne näyttää tältä. 46-vuotias huomaa, että puhelimen tekstiä on pakko pitää yhä kauempana. Hän varaa ajan optikolle lukulaseja varten. Ikänäkö varmistuu, mutta rutiininomainen silmänpainemittaus näyttää 25 mmHg, kun viitealue on noin 10-21 mmHg.
Optikko ei tee tästä diagnoosia. Hän kirjoittaa lasimääräyksen ja suosittelee silmälääkärikäyntiä. Silmälääkäri mittaa paineen uudelleen tarkemmalla menetelmällä, tutkii näköhermon pään ja tekee näkökenttätutkimuksen. Tulos voi olla glaukooma, jolloin aloitetaan seuranta ja hoito – tai pelkkä silmänpaineen nousu ilman hermovauriota, jolloin riittää seuranta.
Tämä on työnjaon paras puoli. Glaukoomaa esiintyy noin 2 %:lla yli 40-vuotiaista, ja suurin osa ei huomaa sitä itse, koska näkökenttä kapenee reunoilta hitaasti. Optikko toimii usein ensimmäisenä seulana.
Myytti: optikon tarkastus kertoo, että silmät ovat terveet
Yleinen väärinkäsitys on, että hyvä tulos optikon näöntutkimuksessa tarkoittaa terveitä silmiä. Terävä näkö ja terveet silmät ovat eri asioita. Varhainen glaukooma, alkava AMD tai lievä diabeettinen retinopatia eivät välttämättä heikennä näöntarkkuutta lainkaan.
Toinen myytti kulkee päinvastaiseen suuntaan: silmälääkärin lasimääräys olisi aina tarkempi. Taittovirheen mittaus on optikon ydintyötä, ja tavallisen aikuisen kohdalla optikon määräys on vähintään yhtä luotettava. Silmälääkärin vastaanotto ei ole parempi lasien hankintapaikka, se on oikea paikka silloin, kun epäillään sairautta.
Yleisimmät virheet ammattilaisen valinnassa
Kolme virhettä toistuu vastaanotoilla:
Uusien lasien vaihtaminen oireen hoitamiseksi. Jos näkö on heikentynyt nopeasti viikoissa, syy voi olla kaihi, verkkokalvon turvotus tai verenkierron häiriö. Uudet lasit eivät korjaa näitä.
Akuutin oireen vieminen optikolle. Äkillinen näön heikkeneminen, valonvälähdykset, uudet mustat läiskät näkökentässä, kova silmäkipu tai punoitus yhdessä kivun kanssa vaativat päivystyksellistä silmälääkärin arviota. Kemiallisissa roiskeissa ja silmävammoissa soita 112 ja huuhtele silmää runsaalla vedellä. Lisää oireista, jotka vaativat lääkäriä, löytyy artikkelista milloin silmäoireella hakeudutaan lääkäriin.
Diabeetikon silmänpohjaseurannan korvaaminen optikkokäynnillä. Diabeetikon silmänpohjakuvaukset kuuluvat diabetesseurantaan, ja kuvat arvioi silmälääkäri tai siihen koulutettu lääkäri. Suomessa on noin 500 000 diabeetikkoa, ja retinopatian varhainen havaitseminen estää näönmenetystä.
Milloin työnjako ei mene oppikirjan mukaan
Raja ei ole aina selvä. Pohjois-Suomessa ja pienillä paikkakunnilla silmälääkäriin voi olla viikkojen jono, jolloin optikon tekemä silmänpohjakuva ja paineen mittaus ovat käytännössä ainoa nopea seula. Toisaalta korkea taittovirhe, kuten yli -6 dioptrian myopia, lisää verkkokalvon repeämän ja glaukooman riskiä, ja silloin säännöllinen silmälääkärikäynti on perusteltu, vaikka lasimääräys hoituisi optikolla.
Laserleikkausta harkitseva kohtaa usein molemmat: optikko tai optometristi tekee osan esimittauksista, mutta leikkauskelpoisuuden arvioi ja leikkauksen tekee silmälääkäri. Myöskään aiemmin kaihi- tai laserleikattujen silmien tarkastusta ei kannata jättää pelkästään optikon varaan.
Silmälääkäri ei hoida silmän ulkopuolisia vaivoja. Päänsärky, niska-hartiaseudun jumit tai hampaisiin liittyvät kivut kuuluvat yleislääkärille, fysioterapeutille tai hammaslääkärille, vaikka ne tuntuisivat silmien ympärillä.
UKK
Tarvitaanko silmälääkärille lähete?
Yksityiselle silmälääkärille voi varata ajan suoraan ilman lähetettä. Julkiselle silmätautien poliklinikalle tarvitaan lähete esimerkiksi terveyskeskuslääkäriltä. Optikon kirjallinen suositus ei ole virallinen lähete, mutta sen voi ottaa mukaan vastaanotolle.
Voiko optikko todeta kaihin tai glaukooman?
Optikko voi havaita merkkejä, kuten mykiön samentumaa tai kohonneen silmänpaineen, ja ohjata jatkotutkimuksiin. Diagnoosin tekee aina silmälääkäri.
Kuinka usein aikuisen pitäisi käydä kummallakin?
Oireettomalle aikuiselle näöntarkastus 2-3 vuoden välein on yleinen suositus, ja yli 60-vuotiaille vuosittain. Silmälääkärin tutkimus on aiheellinen, jos suvussa on glaukoomaa, sinulla on diabetes tai korkea taittovirhe, tai optikko on havainnut poikkeaman. Oma seurantaväli kannattaa sopia silmälääkärin kanssa.
Yhteenveto: oikea ammattilainen oikeaan tarpeeseen
Optikko on näönkorjauksen asiantuntija: hän mittaa taittovirheet, kirjoittaa lasimääräykset ja sovittaa lasit ja linssit. Silmälääkäri on silmäsairauksien asiantuntija: hän diagnosoi, määrää lääkkeet ja leikkaa. Parhaimmillaan nämä kaksi toimivat ketjuna, jossa optikko huomaa poikkeaman ja silmälääkäri selvittää sen syyn.
Käytännön nyrkkisääntö on yksinkertainen. Jos haluat nähdä terävämmin, aloita optikolta. Jos jokin silmässä on muuttunut, sattuu tai huolestuttaa, varaa aika silmälääkärille. Henkilökohtaisen arvion omasta tilanteestasi saat vain laillistetulta silmälääkäriltä.