Silmälasimääräys saadaan Suomessa joko optikolta tai silmälääkäriltä, ja valinta riippuu siitä, tarvitaanko pelkkä taittovirheen korjaus vai myös silmien terveyden arvio. Tämä artikkeli on lukijalle, jonka lukeminen on alkanut sumentua tai jonka lasit tuntuvat vanhentuneilta ja joka miettii, kumpaan kannattaa varata aika. Erot koskevat koulutusta, tutkimuksen laajuutta, hintaa ja sitä, mitä tutkimuksessa jää huomaamatta.
Kuka saa antaa silmälasimääräyksen Suomessa
Silmälasimääräyksen voi antaa kaksi ammattiryhmää: laillistettu optikko ja lääkäri, käytännössä silmätautien erikoislääkäri eli oftalmologi. Molemmat ovat Valviran valvomia terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Optikon koulutus on ammattikorkeakoulututkinto. Silmälääkäri on suorittanut lääketieteen perustutkinnon ja sen jälkeen noin viiden vuoden erikoistumiskoulutuksen silmätauteihin.
Optikko tutkii näön ja määrittää taittovirheen: likinäköisyyden (myopia), kaukonäköisyyden (hyperopia), hajataittoisuuden (astigmatismi) ja ikänäön (presbyopia). Lisäkoulutuksen saanut optikko voi sovittaa myös piilolinssejä. Optikko ei kuitenkaan diagnosoi eikä hoida silmäsairauksia. Jos tutkimuksessa näkyy jotain poikkeavaa, hänen tehtävänsä on ohjata asiakas lääkärille.
Lasten kohdalla raja on tiukka. Alle 8-vuotiaan lapsen silmälasit määrää silmälääkäri, koska pienen lapsen näkö kehittyy vielä ja taittovirhe voi liittyä karsastukseen tai laiskaan silmään (amblyopia).
Mitä tutkimuksessa käytännössä tehdään
Optikon näöntutkimus kestää yleensä 30-45 minuuttia. Siinä mitataan näöntarkkuus, määritetään linssien vahvuudet ja tarkistetaan, miten silmät toimivat yhdessä. Monella optikkoliikkeellä on käytössään silmänpohjakamera ja silmänpainemittari, ja erikoistumiskoulutuksen käynyt optikko voi tehdä seulovia mittauksia. Löydöksiä ei kuitenkaan diagnosoida, vaan ne ovat peruste lähetteelle.
Silmälääkärin vastaanotolla taittovirheen mittaus on vain osa tutkimusta. Lääkäri tutkii silmän etuosat biomikroskoopilla, mittaa silmänpaineen (tonometria) ja tutkii silmänpohjan usein laajentavien tippojen jälkeen. Tarvittaessa tehdään OCT-tutkimus tai näkökentän tutkimus. Kokenut silmälääkäri katsoo ensin, selittyykö näön heikkeneminen pelkällä taittovirheellä vai onko taustalla esimerkiksi alkava kaihi, glaukooma tai silmänpohjan rappeuma (AMD).
Esimerkki on vastaanotoilla tuttu. Kuusikymppinen huomaa, että uudet lasit eivät enää tunnu auttavan lukiessa, vaikka ne hankittiin vuosi sitten. Taustalla voi olla mykiön samentuminen eli kaihi, joka muuttaa taittovirhettä nopeasti. Uusilla laseilla tilanne ei korjaannu kuin hetkeksi, ja ongelman ratkaisee silmälääkärin arvio.
Hinta- ja aikaerot
Optikon näöntutkimus maksaa yleensä 40-80 €. Monet liikkeet hyvittävät sen, jos lasit ostetaan samasta paikasta. Ajan optikolle saa usein samalle tai seuraavalle viikolle myös pienemmillä paikkakunnilla.
Yksityisen silmälääkärin perustutkimus maksaa tavallisesti 100-180 €, ja lisätutkimukset kuten silmänpohjan valokuvaus (50-100 €) tai OCT tulevat päälle. Tarkemmin hintoja käsitellään artikkelissa silmälääkärikäynnin hinnasta yksityisellä vastaanotolla. Optikkokäynnistä ei saa Kela-korvausta. Silmälääkärikäynnin korvattavuus on muuttunut viime vuosina, joten ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa artikkelista Kela-korvaus silmälääkärikäynnistä.
Julkisella puolella silmälääkärille päästään yleensä vain lähetteellä. Pelkän silmälasimääräyksen takia hyvinvointialueen silmätautien poliklinikalle ei ohjata.
Milloin silmälasimääräys kannattaa hakea silmälääkäriltä
Terveelle aikuiselle, jonka näkö on muuttunut vähitellen, optikko on yleensä luonteva ensimmäinen osoite. Silmälääkärin vastaanotto on parempi valinta, jos jokin seuraavista koskee sinua:
– ikää on yli 60 vuotta, eikä silmiä ole tutkittu laajemmin muutamaan vuoteen
– sinulla on diabetes, glaukooma suvussa tai aiemmin todettu silmäsairaus
– taittovirhe on muuttunut selvästi alle vuodessa
– näössä on vääristymiä, kaksoiskuvia tai toinen silmä näkee selvästi toista huonommin
– lapsi on alle 8-vuotias tai hänellä epäillään karsastusta
Lasten kohdalla ero korostuu. Pienen lapsen silmä pystyy kompensoimaan kaukonäköisyyttä mukautumalla, jolloin ilman mukautuksen lamaavia tippoja (sykloplegia) tehty mittaus voi aliarvioida taittovirheen huomattavasti. Silmälääkäri tekee tutkimuksen näiden tippojen kanssa.
Silmälääkärin vastaanotolle tulee hakeutua heti, jos näkö heikkenee äkillisesti, silmä on kipeä ja punainen tai näkökenttään ilmestyy valonvälähdyksiä, mustia pisteitä tai verhomainen varjo. Tällöin ei kannata varata aikaa optikolle eikä odottaa, vaan mennä silmälääkärin päivystykseen tai sairaalan päivystykseen. Kemikaaliroiskeissa ja tapaturmaisissa silmävammoissa soitetaan hätänumeroon 112.
Yleinen myytti: lääkärin määräämät lasit ovat tarkemmat
Väite kuulostaa järkevältä, mutta pelkän taittovirheen osalta se ei pidä paikkaansa. Optikko tekee taittovirhetutkimuksia päivittäin ja on usein erittäin tarkka linssien hienosäädössä, esimerkiksi monitehojen lukuetäisyyden ja näyttötyöhön tarkoitettujen lasien kohdalla. Silmälääkärin vahvuus on taudin tunnistamisessa, ei välttämättä vahvuuksien säätämisessä.
Toinen väärinkäsitys toimii päinvastoin. Moni uskoo, että optikon tutkimus on sama asia kuin silmien terveystarkastus. Hyvä optikko huomaa paljon ja ohjaa eteenpäin, mutta esimerkiksi glaukooma voi edetä vuosia ilman oireita, eikä sitä voi sulkea pois pelkän seulontamittauksen perusteella.
Yleisimmät virheet silmälasimääräyksen hankinnassa
Lasit vaihdetaan, vaikka silmiä pitäisi tutkia. Jos vahvuus muuttuu yli 60-vuotiaalla toistuvasti, uusien lasien hankkiminen kerta toisensa jälkeen voi viivästyttää kaihin tai muun syyn toteamista.
Optikon lähetesuositus jää huomiotta. Kun optikko kehottaa käymään silmälääkärillä, syy on aina olemassa. Suositus kannattaa ottaa vakavasti, vaikka näkö tuntuisi hyvältä.
Netistä ostetaan lasit vanhalla määräyksellä. Kolme vuotta vanha silmälasimääräys ei välttämättä vastaa enää nykytilannetta, eikä verkkokauppa voi mitata esimerkiksi pupilliväliä tai monitehojen asennuskorkeutta yhtä tarkasti kuin optikko liikkeessä.
Sopivasta tarkastusvälistä on oma artikkelinsa silmätarkastuksen välistä aikuisena. Nyrkkisääntönä aikuisen näkö tarkistetaan 2-3 vuoden välein ja yli 60-vuotiaan vuosittain.
UKK
Kelpaako silmälääkärin silmälasimääräys optikkoliikkeeseen?
Kelpaa. Lasit voi teettää minkä tahansa optikkoliikkeen kautta. Liike voi kuitenkin tehdä omat tarkistusmittauksensa, esimerkiksi linssien asennuskorkeuden määrittämiseksi.
Voiko optikko määrätä lasit lapselle?
Optikko voi määrätä lasit 8 vuotta täyttäneelle lapselle. Alle 8-vuotiaiden silmälasimääräys kuuluu silmälääkärille, ja myös vanhempien lasten kohdalla silmälääkäri on oikea valinta, jos lapsella on karsastusta tai silmien välillä on suuri ero.
Kuinka kauan silmälasimääräys on voimassa?
Laissa ei ole tarkkaa voimassaoloaikaa, mutta käytännössä määräystä pidetään ajantasaisena 1-2 vuotta. Lapsilla ja nopeasti muuttuvassa likinäköisyydessä tarkastusväli on lyhyempi.
Näin valitset oikean paikan
Jos olet terve aikuinen ja näkösi on heikentynyt vähitellen, optikko riittää silmälasimääräyksen hakemiseen ja on edullisempi vaihtoehto. Varaa aika silmälääkärille, jos sinulla on riskitekijöitä, olet yli 60-vuotias, näkösi muuttuu nopeasti tai kyse on pienestä lapsesta. Silmälääkärin tehtävä on tutkia, diagnosoida ja hoitaa silmäsairauksia, kun taas lasit ja piilolinssit ostetaan optikolta. Optikko ja silmälääkäri eivät kilpaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan. Henkilökohtaisen arvion omasta tilanteestasi saat aina laillistetulta silmälääkäriltä.